Ikkabog

”Ikkabog, ikkabog, pysähdy, se nappaa!” Valtakunnan tulevaisuus on vaakalaudalla – ja neljän nuoren neuvokkuuden ja rohkeuden varassa.

Olipa kerran pikkuruinen Runsaudensarvi, joka oli maailman onnellisin valtakunta. Kultaa riitti ylen määrin ja kuningas Uuno Urhean viikset olivat komeat ja napit jalokiviä. Leipurit, lihakauppiaat ja juustontekijät valmistivat herkkuja, jotka saivat ihmiset itkemään ilosta.

Elämä oli täydellistä kaikkialla paitsi valtakunnan karuilla, pohjoisilla soilla. Sieltä ei ollut tullut muuta mainitsemisen arvoista kuin ikkabogin taru. Tarulla peloteltiin lapset kilteiksi kautta valtakunnan, vaikka arveltiin, ettei taru ole totta eikä ikkabogia ole olemassakaan.

Tapahtumat alkavat vyöryä ja valtakunta horjua, kun pieni tyttö tulee arvostelleeksi kuningasta ja kuninkaan neuvonantajat puuttuvat asioihin. Yhtäkkiä ikkabog onkin olemassa, vai onko? Miten valtakunnan ja sen asukkaiden käy, kun valheiden vyyhti punoutuu ja pelko raivaa tilaa?

J. K. Rowlingin viisas, lämmin ja hauska satu irrottelee tärkeillä asioilla. Kyyristely, valehtelu, ahneus, ilkeys, itsekkyys saavat kyytiä. Hyväntahtoisuus, rohkeus, ystävyys, ymmärrys vievät jännittävän seikkailun onnelliseen loppuun.

Teoksen suomalaisen painoksen ovat kuvittaneet suomalaislapset. Tammen järjestämään kuvituskilpailuun saivat osallistua alle 13-vuotiaat lapset ja raati valitsi kirjaan 34:n lapsen mahtavat kuvitukset. Jaana Kapari-Jatan riemastuttava ja hieno suomennos.