Reinin varrella, hautausmaan muurin katveessa, nuori kirjuri Johannes herÃĪÃĪ unesta. HÃĪn nÃĪkee muuriin raapustetun kuvan, jossa luuranko tanssittaa piispaa.
Vertauskuvallisesta herÃĪÃĪmisestÃĪ keriytyy Johanneksen elÃĪmÃĪ, vaellus poliittisten ja uskonnollisten ristiriitojen repimÃĪssÃĪ 1400-luvun alun Euroopassa. Johannes, jolla olisi syntyperÃĪnsÃĪ vuoksi oikeus Bysantin keisarikruunuun, ei halua valtaa vaan tutkii mieluummin vallanhimoa kirkkoruhtinaiden, keisarien, sulttaanien ja ystÃĪvÃĪnsÃĪ Muhammedin toimissa. MyÃķs rakkauden olemus jÃĪÃĪ nuorelta Johannekselta salatuksi. Rakkaus tuottaa enemmÃĪn ahdistusta kuin iloa.
Waltari kirjoitti Nuoren Johanneksen jo vuonna 1951 ennen Johannes Angelosta (1952), mutta kirja ilmestyi vasta postuumisti 1981.
Mika Waltari (1908â1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. HÃĪnen tuotantonsa kÃĪsittÃĪÃĪ romaanien lisÃĪksi mm. runoja, nÃĪytelmiÃĪ, satuja, elokuvakÃĪsikirjoituksia sekÃĪ sarjakuvariimejÃĪ.